"Tämähän ei tosiaan ole mikään kilpailu..."

Niin eihän Naisten Seiska olekaan kilpailu, kuten kuuluttaja lähtölaukauksen jälkeen totesi, mutta kilpailuhenkiselle sitä vaan hiipii mieleen monenlaisia ajatuksia. Vaikkapa tällaisia:

Voieivoiei, nyt se otti pari juoksuaskelta ja meni mun ohi--- Hmm, saavutankohan minä noita edellä käveleviä? KYLLÄ, ihan selvästi saavutan---Ja nyt äkkiä muki käteen juomapisteellä, mehu kitaan niin nopeeta ku mahollista, niin mä otan noi kiinni---Jos oikaisis tuosta vähän niin huomaiskohan kukaan...

Ja kaikki nämä ajatukset käveleskellessäni keski-ikäisten tai sitä lähentelevien naikkosten perässä. Niinpä.

Mutta en minä pahin kaikista ole. Eräs naishenkilö juoksi tapahtumapaikalle tullessaan, pinkoi seittemän kilsaa naama punaisena ja juoksi tapahtumapaikalta pois (minähän olin silloin 3,5 kilsan kohdalla) naama vielä punaisempana.

Reisjärvi-viikko on virallisesti avattu; oottakaahan vaan kun saadaan heilankantokisat, ravit ja tukkilaisväännöt käyntiin - verinen viikko edessä kilpailuhenkiselle.

Rehusato hyvä, peruna taimella

Onpas siitä aikaa!

Kylvöt oli ja meni, samoin rehunteko ja perunanpano. Se on sitten mansikkakausi.

Perjantaisen keikan jälkeen tiedän, että hyttyset voi tuhota mansikkasadon, koska ne syö lehtiä ja kukkia. Lisäksi viileät yöt tekevät mansikoille hyvää. Ja jos mansikat on liian isoja, niistä tulee herkästi onttoja. Pienempi parempi. Euroopan Unionin direktiivien mukaan A-luokan mansikan tulee olla vähintään 22mm läpimitaltaan ja B-luokan 18mm. Sen alle ei kelpaa enää edes myyntiin.

Perjantaina kävin myös jututtamassa yhtä pappaa Kintturannalla. Papalla ( ja mummulla) oli esillä hänen tekemiään veistotöitä, joita kuvasin. Tai yritin, kamerasta loppu patterit. Niin, se siitä latauksesta, kiitos työkaverit. Toisella kertaa onnisti, ja käytiin sitten katsomassa lisää töitä saunalla. Sentään ei tarvinnu saunata.

Laitettiin isän kanssa pyörää kuntoon. Liekö oon sairaana, mutta sain ajatuksen alkaa kulkee pyörällä töihin. Mutta niin, isä jeesas kunnostuksessa (lue: isä kunnosti). Mun vaativana työnä oli pumpata ilmaa renkaisiin. Venttiili oli jumissa, joten isä lähti hakeen pihtejä hallilta. Ei antanu mun yrittää ensin. Noh, mähän heti venttiiliin käsiksi kun isä käänsi selkänsä ja voila - toimii! HA, kyllä tytötkin osaa.

Matkakuume on taas vaihteeksi korkea. Ollaan nyt Nooran kanssa kovasti suunniteltu meidän elokuista reissua. Edetyki ollaan: lennot varattu Dubliniin, Barcelonaan ja takaisin Suomeen. Enää väli Barca-Sveitsi puuttuu. Se kunhan päästään päivämääristä selville. Jipii, tahtoo reissuun!

Ai niin , se otsikko. Suora lainaus keksimästäni otsikosta Pro Agrian kasvukauden tiedotteeseen. Se oli luova hetki.

"Niin, tämähän on siis Multiva Optima -karhi..."

Mitä saadaan kun laitetaan tyttölapsi ballerinoissa, tunikassa ja kynä kädessä toljottamaan muutaman tonnin painoista maatalouskonetta pellon laitaan? Epävarmuutta peittävän kikattelun lisäksi itseasiassa aika hyvä lehtijuttu. Toivottavasti.

Suuntasin siis päätoimittajan kehotuksesta Köyhänperälle tekemään juttua Koneurakointi Niskakoskesta. Se ei ollut enää mikään yllätys, että käsky kävi Niemen Mikon tiluksille (kyseinen herra on ollut eri lehdissä aika tiuhaan tässä viime aikoina), jonne urakoitsijat olivat menossa tekemään peltotöitä alihankintana. Varsinaista haastateltavaa odoteltiin Niemien olohuoneessa, missä vaihdettiin muutama sana kylvöistä ja niiden myöhästymisestä. Tätä on small talk maalla.

Lopulta pihaan kurvasi traktori karhi perässä, ja vihdoin viimein tajusin, ketä olin menossa jututtamaan - siis Niskakosken Tomi, "Tomista ja Timosta" tietenkin (reisjärviset tietää;). Tomi on mua paria vuotta nuorempi, ja voooooi kauhia, joko sekin on noin iso..

Mutta siihen se mun tietämys sitten jäikin. Täyshydrauliikat, toiset latarivit ja tasausvaikutukset - olo oli kuin kaupunkilaistytöllä, joka on isketty viikoksi maatalousoppilaitokseen. Hieman fiilistä nosti kuitenkin se, että tiesin sentään osakeyhtiön perustamisesta ja sijoittamisesta vähän enemmän kuin paikalla olleet maajussit. Tai ainakin esitin tietäväni.

Mä olin kuitenkin myyty. Jos isä komentaa mut karhitsemaan Hikihelmeen sitä 40 hehtaarin plänttiä, niin tiedän kyllä mitä teen. Soitan Niskakoskille, että tulkaahan urakoimaan. Kyllä alihankinta kannattaa.

Reisjärvipäiväkirja

Ah tätä auvoista maalaiselämää! Tai ainakin töiden jälkeen on varsin rauhallista, eipä kotona juuri mitään tekemistä koskaan ole. Joten päätin raportoida jännittävästä elämästäni tänne. Tästä alkaa siis Hannan seikkailut Reisjärvellä, kesä 2007 -edition.

Kaikki päättyy aikanaan (- onneksi)

Kauan se kesti että sain viimesetkin vaihtoon liittyvät asiat kuntoon. Tällä viikolla nimittäin tuli kursseista suoritukset rekisteriin - muutaman kuukauden taistelun jälkeen. Tai ei siinä sen kummempaa taistelua ollu, mutta kun olivat markkinoinnin laitoksella hukanneet mun paperit, eikä kukaan voinu kertoo mulle sitä. Kiitos tästäkin.

Perjantaina oli farewell bileet KY:llä. Sen kummemmin ei hyvästelty vielä ketään, vaihtarit kun viipyy täällä kuitenki vielä parisen viikkoa. Ite en tosin varmaan näe enää juuri ketään, ku suuntaan huomenna Reisjärvelle. Halailut sai jäädä siis tällä kertaa. Mut ulkkarimatrikkelit pistettiin jakoon ja äänestettiin kategorioissa Best Ass, Best Smile, Hardest to Get, Easiest to Get, Best Dancer, Hottest ja Simply the Best. Jännä juttu, että juuri Helpoin-sarjassa oli pari selkeää ääniharavaa, kun muissa sarjoissa äänet jakautu tosi tasaisesti.. ;)

Vappuna oli about tusinan verran syksyn vaihtareita käymässä. Oli ihan hassua, tuntu niinku ne ei olis koskaan lähtenykään. Sit kuitenki kun noita vanhoja tuntee tavallaan paremmin ku kevään vaihtareita, niin oli tosi kiva nähdä. Eihän me paljoo ehditty hengata yhessä, mutta kuitenkin. Kaikki oli kuin ennenki, paitsi että Greg oli selvästi kasvattanu hiuksia, hehe. Vähä oli hienoo, että Amandaki oli Jenkeistä asti tullu käymään! Mutta mikäs siinä, kun suhteilla saa lentoliput melkeinpä ilmaseksi. Ehkäpä kesällä näkis taas tyyppejä uudestaan, riippuu minne mun ja Nooran reissu suuntautuu.

Huomenna pitäis tosiaan lähtee Reisjärvelle. Alunperin oli tarkotus mennä jo tänään, mut kun huomiseks sovittiin vielä speksikokous, jossa haluun olla läsnä, niin lykkäsin töiden alkua päivällä. Tuun kyllä sit vielä takas reilun viikon päästä tekeen yhen tentin ja hakeen kamat. Niin ja kv-viikon mökki on sillon myös. Mutta niin, speksille saatiin uudet johtohahmot, sirkusta lähtee pyörittään Janne, Tianyi, Minna ja Suski. Jänskää, jänskää.. Oma kesä menee nyt kuitenki pitkälti töiden merkeissä Reisjärvellä, ehkä välillä käyn kuitenki etelässä päin, ettei ihan pää hajoa. Toisaalta, raha on tarpeen ja töissä on kivaa, et ei siinä mitään. Elokuuta odotellessa siis...

Kouluahdistusta

Palautin lauantaina gradun tutkimussuunnitelman. Kai mä sit oikeesti meinaan valmistua. Mutta ei tässä vielä hätiä mitiä, paperilla ehdoton deadline on vasta 15.3. Toisaalta mä en käsitä, miks ihmiset stressaa ja mitää niin isoa meteliä gradusta. Yks työ muiden joukossa. Esimerkiks mun mainosviestin retoriikan lopputyö oli about 35 sivua, sehän on jo puolet gradusta. Ehkä johtuu siitä, että viestinnän lukijat on tottunu kirjottaan niin paljo enemmän kuin muut.

Enkä mä tiedä, miten pystyn keskittymään yhteen asiaan yli puoli vuotta...

Varmaan siinä käy niin kuin monet mulle naureskelee, että Hanna vääntää gradunki edellisenä iltana. Olen tunnettu siitä, et en saa mitään aikaseks ennen dedistä edeltävää päivää. Sit väännetään sivukaupalla tekstiä. Kai tuon voi jo laittaa CV:een; hyvä paineensietokyky.

Onneks kohta on loma. Motivaatio senkun laskee sitä mukaa ko koulupäivät vähenee. Nyt on oikeestaan jäljellä enää yks iso academic paper B2B-markkinoinnin kurssille. Parin tentin lisäksi. Saa nähä mitä siitä tulee: kyseistä esseetä väännetään optimassa ja meidän ryhmä on oikeesti niiiiin ongelmatapaus. Ja nyt maikka haluu vielä lisätä yhden tyypin meidän tiimiin. Oihvoih. Mä en kestä enää.

Nyt mulla on kauhee matkakuume. Eilen juteltiin Maijan kanssa, sehän on Bernissä vaihdossa. Tuli taas niin mieli lähtee reissuun - Sveitsiin tai ihan minne tahansa. Sitten, mä opponoin tekstintutkimuksen kurssilla Marikaa, ja mikä sen aihe onkaan. Noh, matkaopastekstit tekstilajina! Siis oikeesti, onks pakko vääntää veistä haavassa?? Lue siinä sitten Santorinin saaren ihanuudesta ja kauneudesta. Niinpä.

Nooraki on vaan Valenciassa. Sieltä kun tulee niin suoraan Tukholmaan (sinne nyt mäki oon sentään onneks menossa;). Hähää, mulla onki pari hyvää juorua, jotka pitää päästä kertomaan...

Ja täytyy muistaa onnitella Päiviä torstaina. Puoli vuosisataa tulee täyteen. Se kerää kuulemma rahaa kylpyammeeseen. Ei paha.

Ulkkaritutorointi, Season 2

Hiphei, sain just Annelta mailia et pääsen ens vuonnakin ulkkaritutoroimaan! Kivaa, mä vähän odottelin et pakit tulee mut hyvin kävi. Tutorsitsit on 26. päivä, mut itse olen Tukholmassa ottamassa vauhtia vappuun ulkkariristeilyllä. Nooh, eiköhän sitä sielläkin saada hyvät bileet aikaseksi.

Tää kevät on noin tutoroinnin suhteen menny ihan eritavalla kuin syksy. Speksi on vienyt kaiken ajan, joten vaihtareiden kanssa on tullu riekuttua paljon vähemmän. Siks onkin tosi kiva lähtee tonne Tukholmaan, kun sinne on ulkkareitakin lähdössä joku 50!! Näkee vielä kaikkia.

Remy soitti mulle maanantaina, oli aikamoinen ylläri! Se oli Hki-Vantaan lentokentällä venailemassa lentoa Kiinaan. Kolme tuntia oli kuulemma aikaa Suomessa, joten hän ei sitten lähteny kaupunkiin tai mitään. Oli kyllä tosi kiva, että soitti. Eihän siinä kauaa puhuttu, sillä oli kiire ja mä olin siivoomassa A28sia, mut kuitenki. Mukavaa, et sentään joku muistaa;) Remy tosiaan lähti sitten Kiinaan kymmeneks kuukaudeksi. Lupasin mennä käymään, jos meidän syksyn Euroopan-turnee laajenee yllättäen Aasian touriksi..

Kohta tulee syksyn vaihtareita kasa Helsinkiin vapunviettoon. Saa nähdä millanen reunion siitä tulee. Aikamoista varmaan, Hoffit luullakseni on ainakin suurelta osin edustettuina. Seba on jo täällä, tuli Terhiä ilahduttamaan hyvissä ajoin:)

Pääsin myös kv-viikon projektiryhmään! Meitä on 12 ja speksiedustus suuri, puolet oli mukana tänä vuonna. Oon tiedotuksessa, tähän mennessä meidän toiminta on ollu sellasta "ääääää, kukamitämissähäh". Nakkeja olis tarjolla, mut kukaan ei oikein nakita. Enkä viittis hyppiä vastaavan varpaille ja alkaa nakittaa ihmisiä. Itse kuitenkin jo lupauduin taittamaan meidän kv-viikon lehden ja ohjelmalehtisen. Mutta sen aika nyt on vasta syksyllä.

Eikä postausta ilman speksijuttuja. Viime viikolla polkaistiin käyntiin speksihaku 2008. Mä ja Aura ollaan messissä valitsemassa tuottajaa ja ohjaajaa. Kunhan heidät on valittu niin pääsevät sitten itse valkkaamaan muuta tiimiä. Mutta vielä riittää tekemistä speksi07:ssakin. Jälkipyykkiä on ja pitäis hoitaa mm. Teostot ja loput laskut. Ja lupauduinhan kartottamaan harkkapaikkojakin ens speksiä varten.

Tänään olin kattomassa Conduksen speksiä, joka oli tosi hyvä! Ennenkaikkea hauska, näyttelijät oli huippuja ja omstartit vedettiin täysillä! Asiat voi tehdä myös yksinkertaisesti ja ne toimii hyvin. Iso käsi heille!

Nymmää meen nukkumaan. Huomenna kirjastoon etsimään matskua tekstintutkimuksen työhön ja gradun tutkimussuunnitelmaan. Ei oo ajanvieteongelmia pääsiäislomalla.

Hiekkaa ja pilvenpiirtäjiä

Vietin siis välitenttiviikon serkkujen luona Dubaissa. Jari on Nokialla ekspattina ja koko perhe asuu nyt Arabiemiraateissa, ja viimein antoi munkin aikataulu periksi lähteä käymään. Kyllä kannattikin, oli tosi rentouttava viikko kaikkien kiireiden jälkeen.

Dubai on omalla tavallaan shoppailijan paratiisi. Kaupunkiin on rakennettu monia ostoskeskuksia, "malls", joista kukin on tehty edellistä suuremmaksi. Tällä hetkellä suurin on Mall of the Emirates, joka on Jenkkilän jälkeen suurin ostari. Parasta aikaa on tekeillä Mall of Arabia, josta tulee maailman suurin ostoskeskus. Me käytiin viikon aikana neljällä eri moolilla, jotka kaikki oli ihan eri näköisiä, kun kullakin ostarilla on jokin teema. Dragon mart on niistä tavallaan eksoottisin: kaikki liikkeet on kiinalaisten pitämiä ja niissä myydään halvalla kaikkea krääsää - usein laadusta tinkien;) Mutta toisaalta sieltä löytyi ehkä paras ostos: yhdestä koruliikkeestä sai aitoja helmiä pilkkahintaan. Kaks kaulakorua ja yks rannekoru irtosi noin 15 eurolla.

Kun ei muuten ole lunta, niin rakennetaan hiihtokeskus sisälle. Toimii. Tämä ja paljon muuta Mall of the Emiratesissa.

Meikä Mall of the Emiratesin edessä. Meneillään suihkulähdeshow Mission Impossiblen tunnarin tahtiin.

Sheikit tykkää maailman suurimmista asioista. Niinpä Dubaissa onkin rakenteilla myös maailman korkein rakennus. Sen lopullista korkeutta ei ole vielä virallisesti ilmotettu, luultavasti sen vuoksi, että aina voidaan tehdä siitä metrin korkeempi, jos joku toinen talo meinaa kiriä edelle... Myös korkein asuinrakennus on Dubaissa. Niin ja nehän rakentaa niitä megaisoja tekosaaria kaupungin edustalle. Eka tekosaari(sto), Palm Jumeirah on jo siinä kunnossa, että ensimmäiset asukkaat on muuttanu sinne. Kuitenkin rakentaminen on vielä tosi pahasti kesken. Mutta kauaa ei varmaan mene, intialaiset työmiehet tekee nälkäpalkalla töitä kahdessa 12 tunnin vuorossa. Rakentaminen siis jatkuu yötä päivää.

Muutama pilvenpiirtäjä iltavalaistuksessa Marinan alueella.

Yksi palkitseva ammatti on kadunlakaisija. Eikä millään lakaisukoneella, vaan ihan harjalla. Siirtotyöläiset tekee pikkurahalla töitä, ja kun sheikeillä on varaa maksaa, niin kaikkeen sitä palkataankin porukkaa. Tosiaan katuja lakaisee ukot harjalla. Siinä on kyllä sitten työ, joka ei lopu: hiekkaa kyllä riittää silmänkantamattomiin. Sitten jokaisen asuinalueen liittymässä on porttivahti, joka ottaa ylös jokaisen alueelle ajavan auton rekkarin ylös. Yleensä vahdille riittää, että heilauttaa kättä iloisesti, niin portti kyllä aukeaa. Kerran meidät kuitenkin pysäytettiin ihan kotiin mennessä, kun oli uusi kaveri töissä. Jari antoi osoitteen, ja niin päästiin jatkamaan matkaa.

Auringonlasku Persianlahden rannalla. Vasemmalla Burj al Arab, joka mainoksissa rankataan ainoaksi 7 tähden hotelliksi maailmassa.

Niin, Dubai on lisäksi hienoja autoja pullollaan. Ja isoja. Jokaisessa perheessä on vähintään yksi farmari. Serkuillakin on sen verran iso, että sisälle kipuaminen ei puolentoistametrínkorkuiselta suju ihan helposti. Isot autot on tuolla halpoja, ja niinpä perheet niitä hankkivat. Rikkaat taas ajelee Ferrareilla ja Porscheilla. Jos on liikkeellä motarilla yöllä, niin kannattaa välttää nopeinta kaistaa. Paikalliset rikkaat kun tapaavat tällöin lähteä kruisailemaan ferrareillaan - ja yhden viinipullon kumonneena tietysti sitten ihan kännissä (UAE:ssa ei juuri alkoholia nautita). Justus on kova Hummer-fani, ja niitä Dubaissa riittääkin. Paras oli kyllä Hummer-monsteriauto. Joku oli tuunannut Hummeristaan tosiaan sellaisen kahden ja puolen metrin korkuisen...sinne meikäläinen tarttis jo tikapuut.

Mutta kyllä se Dubaissa herroiksi eläminen vaatii sen, että joku sheikki on naitava. Vuokrat hipoo pilviä, eikä hintataso ole muutenkaan kovin halpa. Aika lailla alkaa olla Suomen hinnoissa (jollei sitten osta kaikkea Dragon martilta..). Ja noilla shoppailumahdollisuuksilla opintotuki on äkkiä tuhlattu.


Omaa sheikkiä etsiskellen siis,

from Dubai with love.

Loma!!

Wohou, tänään alko viikon irtiotto arjesta! Ens viikolla on välitenttiviikko, ja näin viestinnän lukijalle se tarkottaa lomaa. Meitsi lähteekin siis sunnuntaina viikoks Dubaihin moikkaamaan serkkuja ja kummityttöä, vähäks kivaa. Äsken surffailin netissä ja löysin aivan ihania kuvia Dubaista - ja niinhän se matkakuume vihdoin ja viimein iski. Play that funky music white boy..

Eilen oli speksin viimeinen esitys Helsingissä. Olin vähällä missata hienon shown (lue: hitusen ehkä käsistä karanneen), kun aamulla oli pikkasen pahoinvointia ilmassa. Mut se meni sitten ohi, enkä malttanut pysyä poissa Gloriasta. Yleisö oli ihan messissä, tuli älyttömästi omstartteja. Onneks esiintyjät pitivät pakan kuitenkin edes sen verran kasassa, ettei esitys venynyt turhan paljoa. Tottakai erinäisiä källejä nähtiin ja koettiin, mutta niistä ei sen enempää:D Bäkkärimatsku tosin taitaa olla harvinaisen flegmaattista siihen nähden, että tosissaan oli vika esitys! Kuvaajana toiminut Janne tuskailikin, että tehkää jotain, tää on tylsää...

Nyt tässä sitten pari viikkoa taukoa ennen kiertuetta. Mikä on oikeestaan ihan kiva juttu. Ehtii tulla jo ikäväkin ihmisiä. Jopas. Mutta kiertueesta saattaa kyllä tulla jotain ihan muuta. Sitä odotellessa siis...